Uuden elämän ensimmäinen päivä

26.7.2015 Uuden elämän ensimmäinen päivä.

Heräsin kymmenen tuntia kestäneen leikkauksen jälkeen... olo oli hyvin tokkurainen, enkä muista päivästä mitään... ymmärsin kuitenkin olevani elossa ja hengitin, muutoin olen täysin rakkaan vaimoni tiedon varassa ja olin kuulemma enimmäkseen "hilpeän iloinen" .... johtui varmaan lääkityksestä.

Toinen päivä teho-osastolla on vieläkin enimmäkseen vaimon muistinvarassa. Totinen ja hiljainen olin tuon päivän, liekkö kivulias kun ei hymy irronnut. Teho-osastolla olin kaikkiaan kolme päivää, joitain muistikuvia tuosta ajalta toki jäi. Muistan, että herääminen tuntui vaikealta... kuulin kuinka hoitohenkilöstö taustalla herätteli minua ja minä yritin ryömiä sellaista ahdasta putkea pitkin heidän luo, mutta tuntui, että en millään löydä itsestäni sellaisia voimia, että pääsisin heidän luo... viimein sain riuhtaistua itseni liikkeelle ja työnnyin putkea myöten saliin. Sen jälkeen kuulin vain rauhoittavia sanoja ja kehoituksia alkaa hengittämään. Lisäksi muistan yksittäisiä hetkiä kun harjottelin sängyn vieressä seisomista ja otin siinä myös ensimmäiset hatarat askeleenikin. Jumppa taisi alkaa heti toisena päivänä.... fysioterapeutin opastamana tein seisonta- ja kävelyharjoitteiden lisäksi myös hengitys- ja voimaharjoitteita. Aluksi kaikki tekeminen tuntui vaikeilta, mutta henkilökunta enkä minäkään annettu periksi vaan jatkoimme ja minä tein mielelläni alusta asti hiukan "extraa" jos vain kykenin.