Odottavan aika...

02.06.2016 11:45

2.6.2016    On se tuskaista vain tämä odottaminenkin... kuumeisesti odottelen eilisen keuhkotähystyksen tuloksia ja lopullista lupaa, pakata kimpsuni ja kampsuni kasaan ja rynnätä kohti rautatieasemaa. Olen aamusta asti pikkuhiljaa valmistellu lähtöäni, mutta ihan sata varma en voi olla, aina pitää kuitenkin varautua siihen, että yllätyksiäkin tulee. Kello lähestyy puolta päivä, eikä mitään kuulu, joten yhden junan voin unohtaa...puoli neljän junaan uskon ainakin kerkiäväni. Ukkosen ja vesisateen saattelemana kipitän ratapihaa pitkin junaan....vihdoinkin kotiin ☺

Lähes kaksi viikkoa sairaalassa alkoi jo maistumaankin sairaalassa ololta....taaskaan ei löytynyt syytä valkosolujen katoamiseen. Lääkärit ovat yhtä hämillään kuin minäkin, olishan se hyvä tietää mistä moinen aiheutuu. Lääkärit kuitenkin epäilivät, että kyseessä oli jokin virus, mutta kiinni se paholainen ei jääny, mutta kaikkensa tekivät osaston henkilökunta, suuri kiitos heille jälleen aivan mahtavan hyvästä ja ammattitaitoisesta hoidosta. 

EM-Kisat lähestyy osallistumiseen tarvittavaa lääkärintodistusta en vielä saanut, juurikin johtuen veriarvojeni "mysteeristä"... nyt veriarvoni ovat kunnossa, mutta lääkärit haluavat nähdä, että myös pysyvät kunnossa ennen kuin allekijoittavat todistuksen. No vielä on aikaa reilut kaksi viikoa ja sain urheiluliitolta hiukan armonaikaa, jos näyttää että todistuksen saanti viivästyy.

Mutta nyt matkustetaan kotiin luo rakkaiden ja murheet jätetään ratakiskoille... ja katse tulevaan

Caritaslaiset
NettiTieto
Imago+
AK-rengas
Icepeak
Iso-Syöte